Ilmastonmuutoksen torjuminen yhdessä

Takana on yksi historiamme kuumimmista kesistä: tappavan kuumia ennätyshelteiltä mitattiin lähes kaikkialla maailmassa, vaikka Suomessa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa sää olikin harvinaisen viileä jopa siinä määrin, että vilpoisat kelit nostettiin matkailuvaltiksi. Helteet, myrskyt tai muut sään ääri-ilmiöt tuskin tulevat lähimpinä vuosikymmeninä vähenemään, sillä merkit osoittavat huolestuttavaan suuntaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen on kirjaimellisesti yksi polttavimmista ongelmistamme. Maapallon keskilämpötilan nousua ei ole yrityksistä huolimatta saatu hidastettua, eivätkä kansainväliset ilmastosopimukset eivät tunnu koskevan kaikkia maailman suurvaltoja. Myös ihmisten kulutustavoissa on havaittavissa merkkejä kertakäyttöisten tavaroiden hamstraamisesta ja huolettomasta nettishoppailusta. Yleensä ilmastonmuutokseen pahentavasti vaikuttavista syistä puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa kohti teollisuutta, liikennettä ja kansainvälisiä jättiyrityksiä, mutta suurin osa ilmastoa rasittavista teoista on pieniä, mutta usein toistuvia aivan tavallisten kansalaisten päivittäin toistuvia tekoja. Jokaisen tekemät arkipäiväiset valinnat ovat erittäin tärkeässä osassa kun puheena on ilmastonmuutoksen torjuminen.

finland
favfav123

Mitä kansalainen voi tehdä?


Ilmastonmuutoksen torjuminen lähtee kotoa. Tavanomaisimmat keinot hillitä esimerkiksi Maapallon keskilämpötilan nousua liittyvät arkipäiväisiin asioihin, kuten ruokaan ja liikkumiseen. Suomessa vuosittaisen ruokahävikin määräksi on arvioitu 120-160 miljoonaa kiloa, eli noin 20-25 kiloa henkeä kohti. Määrä on järkyttävä, vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen ei olisikaan tärkein syy välttää ruoan heittämistä roskiin. Ruokahävikkiä ei voida välttää kokonaan, mutta yksinkertaisin keinoin sen määrä voi pienentää. Kotiin kannattaa ostaa vain se määrä ruokaa, jonka tietää varmasti käyttävänsä ennen kuin se pilaantuu. Hieman nahistuneet vihannekset ovat useimmiten vielä aivan syömäkelpoisia, ja niistä voi valmistaa esimerkiksi keittoja, pataruokia tai smoothieita. Ruoantähteet voi myös hyödyntää joko säilyttämällä ne kylmässä seuraavaan ateriaan saakka tai jalostamalla esimerkiksi puuronlopun sämpylätaikinan osaksi. Erityisesti nuorilla on kuitenkin havaittavissa erilainen asenne hävikkiruokaa kohtaan kuin aiemmilla sukupolvilla: esimerkiksi hävikkiruokaa hyödyntävät ravintolat ovat nousseet suorastaan trendiksi ympäri maailmaa.

favfav123

Ruoka

 Ja etenkin liha – ovat monille suorastaan pyhiä asioita. Pariisin ilmastokokoukseen osallistuvista maista yksikään ei ilmoittanut tavoittelevansa lihansyönnin vähentämistä, vaikka juuri karjatalouden on todettu olevan yksi voimakkaimmin vaikuttavista tekijöistä, kun tavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen. Lihantuotannon aiheuttamien päästöjen on arvioitu olevan jopa suuremmat kuin kaikkien maailman liikennevälineiden yhteensä. Kuluttajien keskuudessa kasvissyönnistä ja lihan syönnin vähentämisestä on tullut viimeisen parin vuoden aikana yksi suurimmista ruokatrendeistä sitten karppauksen. Meatless Monday -tyyppiset tempaukset, lisääntynyt kasvipohjaisten proteiinien valikoima kaupoissa ja värikkäät smoothiekulhot ja vegaaniset annokset sosiaalisessa mediassa ovat siivittäneet lihattoman ruokavalion suosion kasvua. Kasvissyöntiin liittyy silti yhä jopa voimakasta vastustusta – taannoisen helsinkiläiskoulujen kasvisruokapäivän päätös kuohutti joitakin niin, että asiasta saatiin otsikoita ja mielipidekirjoituksia mediaan pitkäksi aikaa. Erilaiset lihattomat ruoat kuitenkin ovat jo monen sekasyöjän ruokavaliossa, perinteisinä esimerkkeinä vaikkapa puurot, salaatit ja keitot.

Autolla töihin – ehkä?


Ilmastonmuutoksen torjuminen kannattaa pitää mielessä myös päivittäisi kulkureittejä ja -välineitä pohtiessa. Varsinkaan tiuhaan asutuilla kaupunkialueilla henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu auto ei ole monille välttämättömyys, vaan enemmänkin mukavuustekijöin valittu asia. Mikäli julkinen liikenne kattaa päivittäiset kulkureitit, sen suosiminen on ehdottoman kannatettavaa yksityisautoilun sijaan. Muutaman kilometrin matkoilla polkupyörä taas on usein nopein vaihtoehto – plussana mainittakoon edullisuuden ja vähäpäästöisyyden lisäksi parkkipaikkarumban välttäminen. Pyörä mahtuu käytännössä mihin vain, eikä vaadi useita neliömetrejä kallista säilytystilaa. Pidempiä matkoja liikkuville on olemassa erilaisia sosiaalisen median välityksellä toimivia kimppakyytipalveluita, jolloin esimerkiksi kahden kaupungin väliä pendelöivät henkilöt voivat vähentää liikennepäästöjään merkittävästi. Esimerkiksi Facebookissa toimii Kimppakyydit [kaupungin nimi] -nimisiä ryhmiä, joissa voi tiedustella matkaseuraa tai paikkaa autossa satunnaisillekin reissuille.
Autottomuus on omiaan myös vähentämään ruokahävikkiä: kaupassa miettii tarkemmin, mitä jaksaa kantaa kotiin. Turhia pilaantuvia ostoksia tekee näin vähemmän. Vaikka usein suositellaankin ostettavan jättipakkauksia ruokaa edullisemman kilohinnan takia, aina

bic1