Miten varautua

Miten varautua

Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitaan selviytymistaitoja. Tällaisia tilanteita saattaa tulla vastaan ihan tavallisena arkipäivänä. Talvella auto saattaa sammua, eikä lähistöllä ole taloja tai muita ihmisiä. Silloin selviytymistaidot ovat tarpeen. Äärimmäisiä selviytymistilanteita taas ovat erilaiset luonnonkatastrofit, sodat ja terrori-iskut. Tällaisiin ennalta arvaamattomiin hätätilanteisiin valmistautumista kutsutaan survivalismiksi. Survivalismi on nostanut suosiotaan myös Suomessa. Survivalisti on siis ihan tavallinen ihminen, joka elää tavallista elämää. Häntä ei erota muista ihmisistä elämän arkisissa tilanteissa, mutta erot tulevat esiin sitten, kun jotakin tapahtuu oikeasti. Tällöin survivalisti on se, jolla on parhaat mahdollisuudet selviytymiseen.

Selviytymispakkaus ja perustaidot

Survivalismi siis tarkoittaa yksinkertaisesti valmistautumista johonkin, jota ei toivon mukaan koskaan tapahdu. Tällaisia tilanteita varten jokaisen olisi hyvä omistaa ainakin selviytymispakkaus. Sen voi joko ostaa valmiina kaupasta tai koota itse haluamansa mallinen pakkaus. Tavallinen pakkaus sisältää usein tärkeimmät ensiapuvälineet, jonkinlaisen veitsen, sakset, tulentekovälineet, ompeluvälineet, kalastusvälineet, taskulampun ja päähuivin. Siinä pitäisi olla myös riittävä määrä ruokaa ja juomaa. Vettä tulisi olla riittävästi ainakin kolmelle päivälle ja ruokaa mielellään saman verran. Mikäli pakkauksessa on vielä tilaa, kannattaa siihen lisätä avaruushuopa, joka auttaa lämmön ylläpitämisessä sekä sen avulla voi osoittaa oman olinpaikkansa pelastushenkilökunnalle.

Ennakointi on aina tärkeää, sillä se antaa etulyöntiaseman mahdollisissa selviytymistilanteissa. Selviytymiseen tarvitaan usein muutakin kuin selviytymispakkaus. Sen lisäksi on hyvä omata erilaisia selviytymistaitoja, kuten perustaidot luonnossa selviytymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tulenteko, kalastus ja ravinnon hankkiminen. On myös hyvä opetella tunnistamaan erilaisia syötäviä kasveja ja opetella metsästämään. Hyvä peruskunto on tärkeä edellytys selviytymiselle niin luonnossa kuin kaupungissa. Lisäksi hyvä lihaskunto voi tulla tarpeen, sillä silloin jaksaa vaikka pilkkoa puita tai rakentaa tarvittavan suojan.

Survivalismin äärimuoto

Survivalistit ovat hyvin vaitonaisia elämäntavastaan. He ovat suunnitelleet mahdollisen selviytymistilanteen hyvin. Äärimmäisen selviytymistilanteen, kuten ydinsodan sattuessa, he eivät halua muita ihmisiä ovensa taakse odottamaan apua, vaan he ovat valmiita viemään oman perheensä heille tarkoitettuun turvapaikkaan. Myös ruokavarat on hyvin laskettu, eikä niistä välttämättä riitä muille. Yhdysvalloissa survivalismi on saanut myös vahvoja äärimuotoja. Ihmiset ovat rakentaneet maan alle ydinsodan kestäviä bunkkereita, ostaneet tonneittain aseita ja säilöneet ruokaa vuosiksi. Tavallinen survivalisti ei kuitenkaan osta tonneittain aseita tai tonnikalapurkkeja, vaan hänellä on perus selviytymistarvikkeet ja vain viikon tai kahden välttämätön ruokavara kotona.

Survivalistit haluavat elää

Survivalismi on kasvanut maailmanlaajuiseksi ilmiöksi ja sen suosio on kasvanut myös Suomessa. Selviytymistilanteisiin on mahdollista valmistautua myös käymällä erilaisia ensiapukursseja. Lisäksi henkinen valmentautuminen on tärkeää, jotta osaa pitää hermonsa tositilanteen tullen. Selviytymistilanne voi yllättää kenet tahansa ja silloin selviytymismahdollisuudet ovat huomattavasti suuremmat, jos on valmistautunut ennalta. Survivalisteja yhdistääkin varautuminen kaikkeen. He tiedostavat, että elämä on jatkuvaa muutosta, johon ei itse pysty vaikuttamaan. Myrskyvaroituksen tullen survivalisti pyrkii lataamaan puhelimensa ja tarkistaa, että taskulamput ja kynttilät ovat lähettyvillä. Yksinkertaisesti sanottuna survivalistit haluavat elää ja selviytyä.

Survivalismi on ennalta valmistautumista

Survivalismi on valmistautumista johonkin, jota ei toivon mukaan koskaan tapahdu. Ennakointi antaa etulyöntiaseman selviytymistilanteissa.